Elämää eläinten kanssa
perjantai, 1. kesäkuuta 2012
Lomalle lähdössä !
Tällä viikolla Yoyo on tapansa mukaisesti lekotellut auringossa ja ahminut ruohoa, mitään erikoista ei ole tapahtunut. Milalla on entinen vauhti päällä ja Yoyokin riehuu samaan malliin. Roboveljekset elävät sovussa nyt ja toivottavasti jatkossakin, tosin ruokakupilla ollaan vähän valppaina, ettei toinen vie kaikkia eväitä.
Niin... Yoyo ja robot lähtevät mukaan ja Mila jää siskoni hoidettavaksi kotiin. Aloitan työt toisella paikkakunnalla, joten lähdemme niinkuin 'lomalle'. Meistä ei kuulu kovinkaan paljon, koska käytettävissä on hieman huono nettiyhteys ja tekemistä on aivan liikaa, joten en ehdi laitellakaan mitään isompia, mutta ilmoittelen kyllä jos on jotain ilmoitettavaa. Heinäkuun lopulla viimeistään sitten tullaan takaisin ja voitte vaan kuvitella miten paljon meillä on tavaraa mukana...
Joo, jatkanpas tässä pakkailuja, kun olenhan vältellyt sitä jo melkein koko päivän. :) Palaillaan!
perjantai, 25. toukokuuta 2012
Viime viikonlopun näyttelystä
Olimme viime viikonloppuna OSJH:n näyttelyssä Limingassa. Päivä oli mukava ja yllättävän lyhyt, sillä kaikki eläimet oli muistaakseni arvosteltu jo kahden aikaan ja lähdimme näyttelystä joskus puoli kolmelta.
Yoyolla meni hieman normaalia huonommin karvanvaihdon takia, mutta luonne jyräsi taas ja Yoyo oli Tuomarin suosikki, sillä se alkoi nuoleskella tuomaria. Yoyo sai 92 pistettä. Mila sai ihan hyvän arvosanan EH.
Roboista Kaapo sai KuMan käsiteltävyydestä ja hyvinhän se pysyi kädellä tuomarin arvostelun aikana. Voltilla ei mennyt ihan niin hyvin, kuin veljellään, mutta ihan tyydyttävästi. Tuossa vielä kuva Yoyon ruusukkeesta ja Kaapon KuMasta, jonka tällä kertaa sai tuollaisena korttina, koska ruusukkeet oli loppu.
Yoyolla meni hieman normaalia huonommin karvanvaihdon takia, mutta luonne jyräsi taas ja Yoyo oli Tuomarin suosikki, sillä se alkoi nuoleskella tuomaria. Yoyo sai 92 pistettä. Mila sai ihan hyvän arvosanan EH.
Roboista Kaapo sai KuMan käsiteltävyydestä ja hyvinhän se pysyi kädellä tuomarin arvostelun aikana. Voltilla ei mennyt ihan niin hyvin, kuin veljellään, mutta ihan tyydyttävästi. Tuossa vielä kuva Yoyon ruusukkeesta ja Kaapon KuMasta, jonka tällä kertaa sai tuollaisena korttina, koska ruusukkeet oli loppu.
torstai, 24. toukokuuta 2012
Päiväni täällä ihmeellisessä maailmassa!
Hei vaan kaikki ketkä tätä lukevat! Se olen minä, Yoyo, en mami. Kirjoitan nyt vuorostani tänne kun muilla on vähän kiireitä. Mami lupasi kirjoittaa viime viikonlopusta parin päivän sisällä.
Kuten kaikki varmaan tietävät, olen ottolapsi. Eikä vanhemmistani ole tietoa, mutta olen saanut uuden mamin ja paljon huolehtijoita. Minulla on myös vihollisia, joita yritän välttää mahdollisimman paljon. Yksi vihollisistani oli perhoskoira Eppu. Ensimmäisellä tapaamiskerralla Eppu oli agressiivinen. Kenellekkään ei sattunut mitään, mutta Eppu sai kuulla kunniansa kun pelotteli minua ja sitten sillä meni häntä koipien väliin. Sen jälkeen aina kun menimme kyläilemään Epun luokse, mami laittoi minut lattialle juoksemaan Epun kanssa, ystävystyimme, mutta emme olleet parhaita kavereita. Välillä kävimme haistelemassa toisiamme nenät vastakkain, sitten säikähdimme ja juoksimme karkuun toinen toisiamme, tiedän, siinä ei ollut mitään järkeä. Epusta oli myös hyötyäkin, se vartioi häkkiäni kun nukuin ja se piti minua silmällä kun olin ulkona. Mutta enää Eppua ei ole. Muut viholliset ovat kissat Santtu ja Jerry, Sipe-koira. Sipe on iso ja vaarallinen koira, mutta kesäisin kun olemme Sipen luona, se vartio omassa häkissään minun häkkiäni kissalta.
Tällä viikolla olen ollut paljon ulkona, valjaissa ja ulkohäkissä. Totuttelen pikkuhiljaa syömään taas ruohoa. Jäin taas eilen kiinni paperin syömisestä, hups.. Nokun löysin vessapaperia, niin päätin pistää sen poskeen. Tykkään erilaisista papereista ja saan välillä repiä sanomalehtiä, mutta niitä ei kuulemma saa syödä. Tänään olen vaan löhöillyt ja kohta lähden ulos täyttämään masuani, jonka jälkeen saan aina maitohappobakteeria. Sen syön lusikasta veden kanssa ja se on herkkua. Aamulla riehuin pellettikulhoni kanssa, kun se on tyhjä heittelen sitä ja toivon saavani lisää ruokaa. Siitä on tainnut tulla joka aamuinen tapa, enkä ole ikinä saanut lisää ruokaa, sen sijaan kulho otetaan vain pois ja saan heinää tai risun. Haluan namipaloja, lisää pellettiä ja porkkanaa! En risua ja heiniä. Tänään pidin hartaan pesuhetken ja kuurasin itseni. Sudin kielelläni karvat ojennukseen kun ne olivat päässeet räjähtämään kieriessäni lattialla. Illalla lupasin antaa mamille kasvopesun vasta palveluna kokovartaloharjauksesta.
Kuten kaikki varmaan tietävät, olen ottolapsi. Eikä vanhemmistani ole tietoa, mutta olen saanut uuden mamin ja paljon huolehtijoita. Minulla on myös vihollisia, joita yritän välttää mahdollisimman paljon. Yksi vihollisistani oli perhoskoira Eppu. Ensimmäisellä tapaamiskerralla Eppu oli agressiivinen. Kenellekkään ei sattunut mitään, mutta Eppu sai kuulla kunniansa kun pelotteli minua ja sitten sillä meni häntä koipien väliin. Sen jälkeen aina kun menimme kyläilemään Epun luokse, mami laittoi minut lattialle juoksemaan Epun kanssa, ystävystyimme, mutta emme olleet parhaita kavereita. Välillä kävimme haistelemassa toisiamme nenät vastakkain, sitten säikähdimme ja juoksimme karkuun toinen toisiamme, tiedän, siinä ei ollut mitään järkeä. Epusta oli myös hyötyäkin, se vartioi häkkiäni kun nukuin ja se piti minua silmällä kun olin ulkona. Mutta enää Eppua ei ole. Muut viholliset ovat kissat Santtu ja Jerry, Sipe-koira. Sipe on iso ja vaarallinen koira, mutta kesäisin kun olemme Sipen luona, se vartio omassa häkissään minun häkkiäni kissalta.
Tällä viikolla olen ollut paljon ulkona, valjaissa ja ulkohäkissä. Totuttelen pikkuhiljaa syömään taas ruohoa. Jäin taas eilen kiinni paperin syömisestä, hups.. Nokun löysin vessapaperia, niin päätin pistää sen poskeen. Tykkään erilaisista papereista ja saan välillä repiä sanomalehtiä, mutta niitä ei kuulemma saa syödä. Tänään olen vaan löhöillyt ja kohta lähden ulos täyttämään masuani, jonka jälkeen saan aina maitohappobakteeria. Sen syön lusikasta veden kanssa ja se on herkkua. Aamulla riehuin pellettikulhoni kanssa, kun se on tyhjä heittelen sitä ja toivon saavani lisää ruokaa. Siitä on tainnut tulla joka aamuinen tapa, enkä ole ikinä saanut lisää ruokaa, sen sijaan kulho otetaan vain pois ja saan heinää tai risun. Haluan namipaloja, lisää pellettiä ja porkkanaa! En risua ja heiniä. Tänään pidin hartaan pesuhetken ja kuurasin itseni. Sudin kielelläni karvat ojennukseen kun ne olivat päässeet räjähtämään kieriessäni lattialla. Illalla lupasin antaa mamille kasvopesun vasta palveluna kokovartaloharjauksesta.
Hyvää viikon jatkoa kaikille!
sunnuntai, 13. toukokuuta 2012
Mila 1.v !
Meidän Mila täyttää tänään yhden vuoden! Tässäpä VÄHÄN havainnollistamista kuinka vuoden ikäiset hamsterit syövät syntymäpäiväkakkunsa.
No kakku on mökissä tallella pahan päivän varalle, vaikka alakerros jätettiinki tuohon se haettiin pian takaisin karkumatkaltaan.
ONNEA MAMIN PIKKU NALLENASSU!
No kakku on mökissä tallella pahan päivän varalle, vaikka alakerros jätettiinki tuohon se haettiin pian takaisin karkumatkaltaan.
ONNEA MAMIN PIKKU NALLENASSU!
keskiviikko, 9. toukokuuta 2012
Villi-puputtajat
Rusakot tai jänikset ovat tehneet maillamme seuraavan näköistä jälkeä talven aikana.
Mitään tuhoahan ei siis ole tullut sillä nuo oli jätetty tarkoituksella tuohon, mutta sotku oli kiitettävä. Alueella on etten sanoisi, julmetusti sontaa ja kaluttuja risuja. Jälkiä talven aikana oli myös paljon. Muutaman veijarin näin ennen hankien sulamista eräällä hiihtoreissullani metsässä, nimittäin ruskeat pupuset erottuvat kevät hangilta oikein hyvin.
Hyvää viikonjatkoa ja viikonloppuna juhlitaan, ainakin meillä!
perjantai, 4. toukokuuta 2012
Kuvapommi ja muuta mukavaa
Ompas mukava päästä taas päivittelemään ja asiaakin olisi paljon, mutta aloitan vaikkapa näistä.
Muutaman päivän takaiset ateriat: itsetehtyä pilttiä, paprikaa, kurkkua, salaattia ja seesaminsiemeniä.
Kuvia Milan ruokailuhetkestä:
Kaapo, joka on jo iso poika, joka ei pelkää enää ihmisiä(ainakaan paljon):
Ja Kaapo testaamassa juoksupyörää:
Meijän vaavi:
Tänä aamuna sattui tosi outo juttu, heräsin siihen kun Yoyo kuljetti suussaan mustekynää. Kynä oli tippunut lattialle ja Yoyo oli ottanut sen. Yritin kysyä mihin se sitä tarvitsee, mutta kun tulin alas sängystäni kynä tippui maahan ja sain vastauksena vain ump- ääntä. Kun tulin alas olin valmiina ottamaan kännykällä kuvan, mutta en ehtinyt. Yoyo oli taas niin innoissaan heräämisestäni, että kynä ei enää kiinnostanut sitä.
torstai, 26. huhtikuuta 2012
Höpötystä
Iik, apua, iik! Ensiksi olemme saaneet keskuuteemme muutaman uuden lukijan ja samalla uusi kymmenluku on ylittynyt ja olen huikean yllättynyt, kuinka monia blogini kiinnostaa. Kiitos teille! :)
Ja sitten: Mila täyttää pian yhden vuoden. Miten aika onkaan taas kerran mennyt niin nopeasti. Yoyollakin tulee kesällä täyteen 4.v. Nyyh, mamin rakkaat pikkupirpanamussukat ovat aivan liian isoja jo. Lisäksi blogimme täyttää kesäkuussa yhden vuoden, joten sitäkin pitäisi juhlistaa jotenkin.
Meidän viikkomme on mennyt superhyvin! Pupsi on ulkoillut lähes joka päivä, niin kuin omistajansakin. Olemme laittaneet roboille hieman 'laihdutusruokaa' kun tuntuu, että ne eivät liiku paljonkaan vaan syövät ja istuskelevat terrassaan. Mila on saanut juoksupyöränsä takaisin, en tainnutkaan mainita, mutta se lähti jäähylle kun siitä meinasi tulla illan ateria. Ja noin viikon tauon jälkeen se palasi takaisin ja nyt se on ollut taas oikeassa käytössä.
Mukavaa viikonloppua kaikille eläimille ja omistajille.! :)
Meidän viikkomme on mennyt superhyvin! Pupsi on ulkoillut lähes joka päivä, niin kuin omistajansakin. Olemme laittaneet roboille hieman 'laihdutusruokaa' kun tuntuu, että ne eivät liiku paljonkaan vaan syövät ja istuskelevat terrassaan. Mila on saanut juoksupyöränsä takaisin, en tainnutkaan mainita, mutta se lähti jäähylle kun siitä meinasi tulla illan ateria. Ja noin viikon tauon jälkeen se palasi takaisin ja nyt se on ollut taas oikeassa käytössä.Mukavaa viikonloppua kaikille eläimille ja omistajille.! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



